Purjelaiva Arktika myöhäissyksyn myrskyissä - tunnelmaa ja meren kohinaa

Viime viikolle osui kaksi Suomen mittakaavassa reipasta myrskyä – Torstaina puhalsi aamusta asti koko päivän, parhaimmillaan puuskat olivat reilusti yli 20m/s ja keskituulikin yli 15m/s. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä keskituuli ulkomerellä kipusi yli 20m/s ja puuskat yli 25m/s. Kaupungissa varmasti huomattiin runsaat sateet, ehkä myös isoimmat tuulenpuuskat, jotka toki ovat hieman hillitympiä korkeiden rakennusten väleissä. Talvisatamassamme Halkolaiturissa puuskat kyllä tuntuivat. Mereltä puhaltava etelätuuli törmäsi mantereeseen kauppatorilla, ahtautui Uspenskin katedraalin ja presidentinlinnan väliseen aukkoon rakennuksissa, ja jylläsi Pohjoisrantaan, riepotellen laitureihin sidottuja aluksia. 

 

Tuuli veden äärellä tai merellä tuntuu ja kuulostaa erilaiselta kuin maalla. Toki on vaikuttavaa nähdä, kun kova tuuli taivuttaa tai katkoo oksia tai jopa kokonaisia puita, humisee ja vinkuu rakennusten nurkissa ja katoissa, mutta satamissa ääni on vielä jotain aivan erilaista. Myrskyn äänimaailma Arktika -laivalla talvisatama Halkolaiturissa on sekoitus meren aaltojen kohinaa, tuulen vihellystä laivojen takiloissa, nostinköysien kilkatusta mastoja vasten ja meriveden roisketta. Isoimpien puuskien saapumisen voi nähdä kaukaa, kun tuuli nostaa meren aaltojen roiskeet mukaansa ja puuska näyttää harmaalta, nopeasti etenevältä savupilveltä synkän meren päällä. 

Myrskyn äänimaailma Arktika -laivalla talvisatama Halkolaiturissa on sekoitus meren aaltojen kohinaa, tuulen vihellystä laivojen takiloissa, nostinköysien kilkatusta mastoja vasten ja meriveden roisketta.

Satamassa tai merelläkään ei toki ole mitään hätää, kunhan köydet ovat hyvin kiinni, purjeet tiukassa paketissa (paitsi mahdolliset mysrkypurjeet jos ollaan liikkeellä) ja alus merikelpoinen. Arktika kallisteli kyllä laiturissakin puuskien voimasta, laiturin ja laivan välissä pehmusteena olevat raskaat autonrenkaat narisivat ja valittivat äänekkäästi ja meriveden pinta nousi niin korkealle etenkin lauantai-iltana, että laituria näkyi enää 15-20cm veden pinnalla. Aika usein laivastamme kiivetään laiturille ylöspäin, nyt yhtäkkiä kannelta laskeuduttiinkin alas. Tämä tuntuu varsin erikoiselta, jopa hieman epämukavalta maassa, jossa ei käytännössä ole vuorovesiä, eli merenpinta pysyy yleensä hyvin samalla tasolla!

 

Seuraavaa talvimyrskyä odotellen!